maanantai 13. heinäkuuta 2009

Köpenhaminassa yhä

Eilinen ilta jatkui ruotsalaisten, norjalaisten ja suomalaisten merkeissä. Juotiin viinaa etc.

Oltiin päädytty siihen, että Köpis on ihan tylsä kaupunki. Sen jälkeen törmättiin kuninkaanlinnaan, joka paljastui kansalliseksi edustuslaitokseksi, ja jonka tunnelit paljastuivatkin näyttelyksi. Hevosella oli hullut silmät.

Rauhanhippi ystävineen on protestoinut Talon edessä vuodesta 2001. Tämä ohjastikin meidät Kristianiaan, joskaan emme neuvoja noudattaneet, vaan kiipeilimme puissa.

"Tämä on merkki hippiliikkeen rappiosta", sanoi Arsi, mutta Simo protestoi: "se on vain ERILAINEN ilmenemismuoto. Turismi etc. antaa mahdollisuudet jutulle elää - tosin ehkä eri tavalla - uudessa tilanteessa, nykymaailmassa jne." Arsi totesi tämän olevan totaalista paskapuhetta. Muut nyökkäilivät. Kristianiassa ei siis saanut kuvatakaan. Koirat olivat selkeästi stoned. Arsin mukaan enemmän nälissään - ehkä jopa kulku-.

Pohdittiin miten vapaakaupunki on olemassa ja pysyy koossa. Ei keksitty. Sen täytyy olla jonkinlaista hippimagiaa tai vain haju.

Syötiin jossain ravintolassa, jossa oli Cola Coolia, sillä Coca-Cola ei kuulema ole eko. Syötiin pihvejä, paitsi Niko.

ANDERSEN OLI HOOO-CEEE!

Auringolla oli jotain Simon takkia vastaan. "Mauton", se totesi ja paistoi aina Simon pitäessä sitä.

Nyt noi yhet pelaa Backgammonia. Malmö yhä edessä.

sunnuntai 12. heinäkuuta 2009

Viking Line/Tukholma/Malmö/Kööpenhamina

Lähettiin Pasilasta, joka oli tosi lame ja harmaa.

Turusta otettiin Viikinkilaiva Tukholmaan. Siellä syötiin kallis buffee-ateria - jotn 23e. "Päivän budjetista leijonanosa", sanoo Arsi (nimi muutettu).

Ennen ruokaa nukuttiin käytävällä.

Oleskeltiin kannella, josta löydettiin luonnollinen "tuulitunneli" ja bongailtiin sitä sun tätä.

Tukholmassa yövyttiin Acco Hostellissa, kierreltiin vähän kauppoja ja ennenkaikkea laitettiin ruokaa trangialla jossain random puistossa. Vähäprosenttinen kalja oli jees. Raikasta. Atte (nimi muutettu) panikoi, kun Arsin ja Nikon (nimi muutettu) matkatavarat eivät löytyneetkään aseman säilytyskaapista, jonne ne oli lukittu. Siinä oli väärä avain! OMG! Saatiin se sitten joltain naiselta, jolle soitettiin.

Junassa Malmöön vessan ovi oli niin tiukka, että luulimme, että se on varattu, kun sitä pitikin vain "hieman" riuhtaista.

Malmössä oli jännintä yöpyminen. Yöllä harhailtiin ja etsittiin tarpeeksi syrjäistä paikkaa teltalle. Lopulta päädyttiin jonnekin rannalle, joka aamulla paljastui suureksi, massiiviseksi, kolossaaliseksi, peppuseksi, giganttiseksi, suorastaan hermeettiseksi koirapuistoksi.

Simo (nimi MYÖS muutettu) löysi aamulla rantalevistä haaksirikkoutuneen laivan... ruotsinlipun. Purkkiruokapurkki tuli puukotetuksi. Appilan pappilan vesihiisi. Verenvuodatukselta ei vältytty.

Malmöstä junailtiin itsemme Kööpenhaminaan. Junassa jouduttiin seisomaan, paitsi välillä. Joskus. Hieman. Sillointällöin. Juotiin viikinkisimaa - EI JUNASSA! - huomioitakoon, että viikinkiaikaisten alkoholijuomien nautinta tapahtui huomattavia tunteja myöhemmin. Asianomainen sanoi olleensa humalassa, vaikkei tietoa olekaan saatu vahvistettua. Hän sanoi myös, vaikkei kysytty. Junassa äreä skandinaavimies murahti Simolle, joka puhui isoäitinsä kanssa puhelimessa eli oli juuri vastaanottamassa syntymäpäivätoivotuksia. Siis isoäidiltään - ei skandinaavimieheltä. Suklaakakkua ei lämmitetty grillissä.

Huomenna jatkettiin Malmöhön.